maanantai 29. lokakuuta 2007

Weblogit opetuksessa

Luin Jere Majavan artikkelin http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm (verkkotehtävä 3) Kohti avointa oppimista: Henkilökohtaiset weblogit opetuksessa. Ihan ensimmäisenä huomioni herätti sana weblogit (siis ei webblogit). Olisin itse kirjoittanut sen kahdella b:llä, mutta blogit webissä ovat yksöisbeen muodossa. :)

Koko artikkeli oli erittäin hyödyllinen amk-opetuksen kannalta, sillä siinä kerrottiin nasevasti siitä, miten blogeja voi hyödyntää esim. amk-opetuksessa. Majavan artikkelissa verrattiin mm. verkko-oppimisympäristöjen ja blogien käyttöä kurssilla. Blogien ominaispiirteitä ovat henkilökohtaisuus, diskursiivisuus ja verkostomaisten yhteisöjen synnyttäminen. Suurin ero on kuitenkin weblogien julkisuus verrattuna oppimisympäristöihin. ePron ensimmäisenä lähipäivänä suurin päivittely korviini kantautuikin meidän kurssilaisten taholta blogin julkisuudesta. Yhdessä pohdittiin, mitä verkkoon kirjoittaa, kun kaikki kirjoitettu on julkista. Julkista bloggaamisen ns. pelkoa voi madaltaa kirjoittamalla blogia nimimerkillä tai etunimellä.

Opetusvälineeksi blogia ei voi ottaa silloin, kun:
- käsitellään arkaluontoisia aiheita ja
- käsitellään luottamuksellista tutkimusaineistoa.
Opiskelijoilta ei myöskään voi koskaan edellyttää suostumista julkaisemaan suoritustaan blogissa. Vaihtoehto on siis aina oltava!

Opetusvälineenä blogeista on hyötyä silloin, kun:
- puheenvuorot ovat harkitumpia ja huolellisempia
- halutaan laajentaa keskustelua kurssin rajojen ja osallistujien piirin ulkopuolelle
- opettaja haluaa käyttää montaa eri menetelmää yhtäaikaa kurssilla (esim. verkko-oppimisympäristö ja blogit)
- opiskelijat ovat julkiseen kirjoittamiseen kypsempiä ja asiantuntevampia. Kurssilla bloggaaminen kannattaa siis jättää aine- ja syventäviin opintoihin.
- kurssilla ei ole äärimmäisen tiukkoja rajoitteita. Lähtökohtana tulee olla opiskelijalähtöinen, kohtuullisen vapaa ja joustava työskentelytapa.
- opettajalla on aikaa ja halua osallistua keskusteluun vertaistoimijana, pikemminkin ohjaajana kuin opettajana.
- kurssin suoritus on prosessimainen, eikä perustu esim. yhteen laajaan lopputyöhön. Jos suoritus keskittyy loppuraporttiin, jatkuva kommunikaatio ja yhteisöllinen oppiminen jäävät saavuttamatta.

Majava esittää artikkelissaan ns. tähtimallin blogivetoiselle kurssille, joka mahdollistaa kurssin hallinnan, keskustelujen seuraamisen ja opettajan sosiaalisen läsnäolon. Malli koostuu opiskelijoiden ja opettajan / kurssin blogeista sekä seurantasivusta ja ulkoisesta tietolähteestä / yhteistyöalueesta. Varmasti oikein toimiva ratkaisu, mutta itse mietin, että ensin pitäisi perehtyä hyvin kurssin eri elementteihin. Silloin tietäisi neuvoa opiskelijoita, jotka kyselevät jo Virtualian tai Moodlenkin toiminnoista perusjuttuja.

5 kommenttia:

seppop kirjoitti...

Hei Sini!

Pohdintasi blogien käytöstä on kannustavan positiivinen, päinvastoin kuin omani...joskin tarkoitukseni oli olla tarkoituksellisen ylikriittinen (poikii näemmä kommenetteja, kiitos).

Olet oikeassa suurelta osin blogien hyödyllisyydestä, mutta Jere Majavan listassa olevat ainakin seuraavat kohdat ovat vaativia:

"- kurssilla ei ole äärimmäisen tiukkoja rajoitteita. Lähtökohtana tulee olla opiskelijalähtöinen, kohtuullisen vapaa ja joustava työskentelytapa."

-> Johtaa helposti tilanteeseen, että etenemisen suhteen on varauduttava kaikkeen, myös lopahtamiseen. Lisäksi, vaikka periaatteelisesti on paras mahdollinen lähtökohta, käytännössä taas ei, kun joudumme usein elämään opiskelun/opetuksenkin osalta tiukahkoissa aikarajoissa.

"- opettajalla on aikaa ja halua osallistua keskusteluun vertaistoimijana, pikemminkin ohjaajana kuin opettajana."

-> Taas mitä mainioin periaate, mutta käytäntö usein estää toteutumisen...

Tiina Pennanen kirjoitti...

Hei Sini!

Lukiessani yhteenvetoasi ja kommenttejasi jäin miettimään tuota kommenttiasi: "Opiskelijoilta ei myöskään voi koskaan edellyttää suostumista julkaisemaan suoritustaan blogissa. Vaihtoehto on siis aina oltava!"
Pohditko mitä ne vaihtoehdot sitten käytännössa olisi?

Tiina

Merja Ojala kirjoitti...

Hei Sini,
Tästä artikkelista nostan esiin muutaman itseäni "puhuttelevan" asian blogeista.

1) Opiskelijoiden pitää olla kypsiä ja asiantuntevia, että he pystyvät kirjoittamaan julkisesti. Eli blogia kannattaa käyttää opetukseen vasta opiskelun (keski- ja) loppuvaiheessa. Majavan artikkelin lopussa mainitaankin, että blogit ovat käyttökelpoisia gradun työstämisvaiheessa. Steven Krausekin (http://english.ttu.edu/kairos/9.1/praxis/krause/about.html)
mainitsee artikkelissaan "tutkimusblogit", joilla opiskelijat voivat esittellä käynnissä olevan projektinsa/tutkimuksensa eri vaiheita.

2)Jotta blogia kannattaa käyttää opetuksessa, pitää opettajalla olla aikaa ja halua osallistua keskusteluun. Tämä ajan puute tullee olemaan monessa tapauksessa se kompastuskivi ja blogin opetuskäytön este (ainakin itselläni). Eli pelkkä halu ja motivaatio ei riitä, pitää olla myös aikaa.

Liisa kirjoitti...

Hei!
Opiskelijoiden ohjaaminen julkisen kirjoittamiseen valmentaa työelämään varten. Jere Majavan mm. toteaa että, julkinen kirjoittaminen on kuitenkin tärkeä taito, johon opiskelijoiden olisi hyvä tottua.

Katja Nordvall kirjoitti...

Itsekin kiinnitin huomiota tuohon rinnakkaisten mahdollisuuksien tarjoamiseen. Käytännön työssähän tuo on hankalaa opettajan näkökulmasta. Pitäisikö vaikkapa sopia tarkemmin opiskelijoiden kanssa yhdessä, mikä tehtävistä voidaan tehdä julkisesti blogissa. Sinänsähän julkista kirjoittamista on syytä kaikkien harjoitella.